Yksi suuria rasituksenaiheitani on dilemma, joka syntyy siitä, että samalla kun on kivaa nähdä hyviä ystäviä, se vie aivan kamalasti energiaa. Kotona muhiminen sen sijaan lataa energiaa takaisin. Jos suinkin mahdollista, valitsen aina muhimisen. On niin paljon lukemista, dataamista, virkkaamista, kasvien hoitoa ja uimista, että en lautautumiselta oikein ehtisi teelle – ainakaan useammin kuin kerran viikossa.
Omahyväisesti annan siis ohjeet, joilla minut saa helpommin houkuteltua ulos kontiaisenkolostani (osoite Pellonnurkka, kolo 5).
- Pyydä minut tekemään jotain. Kahvilassa on usein ihan mukavaa, mutta millä energialla sitten urheilen tai teen omia juttujani, jos käytin jo kaiken läsnäoloon? Mennään mieluummin uima-altaaseen.
- Pyydä minut vain paikkoihin, joissa ei ole paljon ihmisiä. Juhlat, peli-illat, ja muut tapahtumat, joissa pitäisi olla monen ihmisen kanssa samaan aikaan, ovat epämukavia. Vielä pahempi, jos osa ihmisistä on tuntemattomia.
- Valitse rauhallinen tekeminen. Uinti, kylpylöitseminen, saunominen, kävely, virkkaaminen, piirtäminen, leijan lennätys, askartelu, syöminen, leffat, kasibittinen Nintendo ja lautapelit ovat tosi jees.
- Ehdota rauhallista paikkaa. Metsä, puutarha, puisto, merenranta, museot ja kirjastot ovat kaikki kivoja.
- Puhu minulle asiasta. Kirjat, eläinten käyttäytyminen, lankatyypit tai mikä tahansa fakta on aina hauskaa, ja saa minut innostumaan. Myös kuvittelu on hauskaa. Toisten ihmisten elämän vatvominen sen sijaan harvemmin on.
- Jos minulle ei sovi heti, älä painosta. Tiedän itse, kuinka paljon aikaa tarvitsen itsekseni ja kuinka paljon jaksan nähdä ihmisiä. Pienikin painostus saa aikaan, että yritän välttää koko tapaamisen tai hoitaa sen äkkiä pois alta, että saisin olla rauhassa.
Tai vaihtoehtoisesti, - Unohda koko juttu ja kirjoita minulle.
